Kahvin upea historia

Kahvin alkuperä on Etiopiassa, jossa luonnonvaraisena kasvanutta kahvia on ollut saatavilla jo pitkään. Etiopian tärkein vientituote on aina ollut kahvi, sillä alueella kasvaa runsain määrin kahvipensaita, jotka tuottavat ensiluokkaisia suuria kahvipapuja. Alunperin kahvia on pidetty ylellisyystuotteena: samankaltaisena, kuten esimerkiksi hienoja parfyymejä, jollainen on muun muassa escada hajuvesi. Kahvinviljelyn alkuvuosina kahvipavuista uutettiin hyvää, piristävää alkoholia muistuttavaa juomaa. Arabian alueella kahvipapuja paahdettiin ensimmäisen kerran noin 1200-luvun puolivälissä.

Nykyään kahvi edistää sosiaalisuutta ja sitä tarjotaan tilanteessa kuin tilanteessa. Kahvia nautitaan aamulla ensimmäiseksi, jotta jaksaa työssä ja herää mukavasti uuteen päivään. Kahvia nautitaan myös työssä työtovereiden kesken, vierailuilla, juhlissa, niin epävirallisissa kuin virallisissakin tilanteissa. Kahvihetki on aina ollut jokaisen päivän kohokohta eikä suinkaan suotta. Kahvi kuuluu jokaiseen päivänä ja sitä voi nauttia sellaisena kuin haluaa

sillä kahvilaatuja on mistä valita

Kahvin historiasta nykypäivään asti on julkaistu kansien väliin monia mielenkiintoisia kirjoja ja oppaita.

Kahvi saapuu Eurooppaan

Eurooppalaiset löysivät kahvin 1600-luvulla ja kuljettivat kahvipensaan taimia pohjolan leveyksille. Kahvia tuottavat maat, kuten Arabia, suojelivat kaupankäyntiään ja kahvintuotantoaan.

Kahvi nautintoaineena löysi tiensä nopeasti Venetsiaan vuonna 1615, jossa papit yrittivät kaikin keinoin estää nautintoa tuottavan juoman leviämistä kansan keskuuteen. Eräs tunnetuista paaveista, eli paavi Clement VIII, ihastui arvokkaaseen ja hyvää tekevään juomaan, eli kahviin, jolloin sen oli helpompaa levitä myös kansan keskuuteen.

Kaupankäynnin keskus Venetsia

Venetsia on aina tunnettu kaikenlaisen kaupankäynnin keskuksena, joten venetsialaiset kauppiaat alkoivat 1600-luvun puolivälissä kuljettaa arvokasta raakakahvia Mochan satamasta juomaan ihastuneiden asiakkaan saataville. Kahvia joivat 1600-1800 luvun Euroopassa ensin ylimystö, johon kuuluivat muun muassa lääkärit, papit, paavit ja opettajat. Keskiluokka sai maistaa tuota hyvää tekevää juomaa seuraavaksi, ja vasta 1900-luvun alkuvuosina kahvista pääsivät osallisiksi myös palvelusväki, eli rengit ja piiat.

Italian Venetsiasta kahvi levisi kaikkialle Eurooppaan, jossa ensimmäiset kahvia vastaanottaneet kaupungit olivat Lontoo, Marseille ja Amsterdam.

Kahvi saapui Ruotsi-Suomen valtakuntaan vasta 1600-luvun lopulla, ja Tukholman ensimmäinen kahvila avattiin vuonna 1708. Helsingissä kahvia nautiskeltiin ensimmäisen kerran 1700-luvun puolivälissä samaan aikaan, kun kuuluisa Viaporin linnoituksen arvostettu upseeristo sai maistaa kahvia ensimmäisen kerran. Kahvi ostettiin tuohon aikaan raakoina papuina, jotka paahdettiin ja jauhettiin.

Nykyään kahvia valmistetaan monin eri tavoin, kuten kahvinkeittimessä suodattamalla, pressopannussa puristamalla tai perinteisessä kahvipannussa keittämällä.

Kahvin hyödyt

  • Kahvi parantaa fyysistä suorituskykyä, eli jo yksi kupillinen päivässä mustaa kahvia parantaa henkilön suorituskykyä noin 11-12%.
  • Kahvi piristää ja auttaa jaksamaan, eli kohottaa merkittävästi veren omia adrenaliinitasoja.
  • Kahvi voi auttaa pudottamaan painoa sisältämällä kaliumia sekä magnesiumia, jotka hyödyntävät tehokkaasti insuliinia ja tasapainottavat veren sokeritasapainoa.
  • Kahvi polttaa rasvaa pilkkomalla tehokkaasti elimistön rasvasoluja.
  • Kahvi voi auttaa keskittymään paremmin ja pysymään valppaana koko päivän ajan.
  • Kahvin nauttiminen laskee tehokkaasti sydänkohtauksen riskiä.
  • Säännöllinen kahvin nauttiminen saattaa laskea tehokkaasti myös verisuonisairauksien, kuten Parkinsonin taudin, riskiä.
  • Kahvin nauttiminen voi vähentää tyypin 2 diabeteksen riskiä, minkä lisäksi kahvin säännöllinen nauttiminen suojelee aivoja ja sydäntä, estää alkavaa masennusta ja kohentaa tehokkaasti kahvia nauttivan henkilön mielialaa.

Kahvin Suomalainen historia

Ensimmäinen suomalainen, joka sai maistaa uutta kohuttua kahvia oli Axel Käg. Käg maistoi kahvia Persian matkallaan vuonna 1637. Kahvin kieltolaki astui voimaan Ruotsi-Suomen valtakunnassa vuonna 1756, mutta kuitenkin kumottiin jo vuonna 1761.

Vuodesta 1802 kahvi on pysynyt sallittuna nautintoaineena suomalaisten keskuudessa, mutta erilaisten kieltokausien yhteydessä suomalaiset käyttivät useita kahvinkorvikkeita kuten rukiinjyviä, lanttua, ohraa, voikukan juuria ja hernettä.