Suomalaiset ovat kahvikansaa: kulutamme vuodessa kahvia eniten asukasta kohden (noin 12 kiloa) kuin mikään muu maa. Joku on tottunut särppimään aamukahvit kotona ennen töihin lähtöä tai sitten heti ensimmäisenä töihin päästyään – osa taas tekee molemmat. Kahvia kuluu keskimäärin 4–5 kuppia päivässä. Moni juo kahvia melko yksinkertaisesta syystä: kotona tai koulussa on opittu, että kahvi piristää ja auttaa keskittymään. Tosin yhä useammalle kahviin liittyy myös paljon muutakin: pieni välipala tai tietyn kahvilaadun nauttiminen tietyssä tilanteessa.
Maamme kahvilakulttuuri on ollut jo joitain vuosia murroksessa, sillä samaan aikaan, kun suomalaiset ovat löytäneet pienpanimo-oluet ja niiden nautiskelun terassilla, on yhä useampi vaihtanut oluen kahviin, koska ei esimerkiksi halua juoda alkoholia keskellä viikkoa. Kerromme tässä tekstissä lisää suomalaisen kahvilakulttuurin nykytilasta ja siitä, miten sinä voit päästä osaksi muutosta.
Minustako kahvilayrittäjä?
Yrittäjyys kiinnostaa yhä ja miksei ihan vanhempaakin – varsinkin tilanteissa, joissa on edessä alanvaihto. Kahvilan perustaminen saattaa aluksi kuulostaa melko pelottavalta idealta, sillä elintarvikkeiden kanssa työskenteleviltä vaaditaan tarkkaa hygieniasääntöjen noudattamista. Tämä on totta kai alkuun kuuluvaa hankaluutta, joka koettelee motivaatiotasi, mutta kun asiat oppii kerralla hyvin, sujuu kahvilan pyörittäminen kuin tanssi. Kahvista ja kahviloista pidetään myös aktiivisesti monenlaisia blogeja, joista voi saada paljon hyviä vinkkejä varsinkin uran alkuvaiheessa.
Kahvilan kustannukset ovat myös iso kysymysmerkki monelle kahvilayrittäjäksi haluavalle. Fakta on se, että 99 % joutuu ottamaan lainaa toiminnan aloittamiseen, mutta saa sen myös maksettua takaisin niin kuin on sovittu. Muista kuitenkin, että lainoissa on eroa, joten kilpailuta lainat saadaksesi mahdollisimman hyvät ehdot sen takaisinmaksulle. Näin ollen voit säästää jopa satasia kuukaudessa, mikä on aloittelevalle yrittäjälle iso raha.
Suomen ja maailman kahvilakulttuurit
Monesti suomalaiset hakevat kahvilasta vain sitä itseään eli kahvia. Joskus, kun hyvä tarjous tulee vastaan, otetaan siihen mukaan hillomunkki. Tällaiset kimppatarjoukset ovat oivallinen tapa yrittäjälle tehdä lisämyyntiä ja ne ovat pitkään olleet monien moottoritien varsilla sijainneiden kahviloiden valttikortti.
Nykyaikainen kahvila sen sijaan sijaitsee keskellä kaupunkia, jonne ei autolla pääsekään. Tällöin asiakaskunnassa korostuvat jalankulkijat ja julkisilla liikkujat, jotka hakevat kahvilasta usein noutoannoksia lounaaksi tai välipalaksi. Moni kahvila on havahtunut tähän ilmiöön 2010-luvulla ja alkanut tarjota lounasta puolenpäivän aikoihin.
Moderneista kahviloista tulee yleensä myös mieleen italialainen kahvilakulttuuri, jossa on monta erilaista kahvilaatua, joiden nimiä on vaikea ääntää. Italialainen kahvi ei kuitenkaan ole mitenkään monimutkaista: raaka-aineet ja valmistustavat ovat melko simppeleitä, mutta niihin panostetaan siinä määrin enemmän, että kahvin keittäminen on kuin taidetta. Nykyään suomalaisia on alkanut kiinnostaa myös tällainen hyvä ja yksinkertainen kahvi ja esimerkiksi espressokeitin on monissa kahviloissa pakollinen, sillä espressoille on kysyntää. Niitä näkee myytävän jo joissain ravintoloissa jälkiruokakahveina. Toinen tärkeä nyrkkisääntö italialaisesta kahvilakulttuurista on se, että cappuccinoa saa juoda vain keskipäivään saakka, esimerkiksi aamupalalla.
