Kahvin tiimoilta on käyty paljon keskusteluja niin virallisesti, kuin myös tuttavien ja ystävien kesken kahvipöydän ympärillä. Yleisesti uskotaan, että noin kolme kupillista normaalia suodatinkahvia päivässä tarjoaa elimistölle tärkeän annoksen antioksidantteja, jotka pienentävät riskiä sairastua moniin yleisiin sairauksiin, kuten esimerkiksi kakkostyypin diabetekseen. Kahvin loistaviksi ominaisuuksiksi voidaan todeta, että tämä maukas juoma on keittämisen ansiosta bakteeriton ja täysin kaloriton. Kahvi on kansainvälisesti tutkittu ja turvallinen juoma. Kahvissa on noin kaksi tuhatta erilaista ainesosaa, joista tärkeimpiä ovat erityisesti antioksidantit. Antioksidantteja tarvitaan suojautumiseen viruksia ja taudinaiheuttajia vastaan. Yleisesti on todettu, että kahvi ehkäisee sydän- ja verisuonitauteja, sekä parantaa maksan terveyttä. Tarvittavien yöunien saamiseen taas laadukkaat Sängyt edistävät osaltaan hyvinvointia. Kahvi vaikuttaa positiivisesti aivojen hyvinvointiin, vähentää muistihäiriöitä, parantaa muistia, ja tuo helpotusta Parkinsonin ja Alzheimerin tautiin.
Antioksidanttien lisäksi kahvissa on runsaasti mineraaleja, kuten kaliumia ja magnesiumia. Kaikkein parhainta on tutkittu olevan vaaleapaahtoinen, suodatettu kahvi. Aikuiselle henkilölle noin kymmenen kupillista kahvia päivittäin on yläraja ja vartalon mitta vaikuttaa ylärajaan. Useampi aktiivinen kahvinjuoja on joskus miettinyt, että voiko kahvia juoda liikaa? Kahvin liiallinen juonti liittyy usein pelkoon kofeiiniin liikasaannista. Liiallinen kofeiinin saanti aiheuttaa närästystä, käsien vapinaa, hermostuneisuutta, ahdistusta ja pahoinvointia. Kahvia ei pidetä ensisijaisena juomana unettomuudesta kärsivälle. Hapokas juoma ei ole suositeltavaa myöskään ihmisille, joilla on sairauksia suolistossa tai mahalaukussa. Kahvin pelätään myös lisäävän närästystä, ainakin suurempina annoksina nautittaessa. Yleisesti on tunnettua, että esimerkiksi useat opiskelijat ja vuorotyötä tekevät nauttivat kahvia runsaasti pysyäkseen hereillä ja virkeänä. Muutama vuosi sitten löydettiin geeni, jonka avulla voidaan selvittää, kenelle kahvista tulee unihäiriöitä ja kenelle ei. Kofeiini itsessään on alkaloidi, jota luonnostaan esiintyy noin 60 kasvissa. Kofeiini imeytyy ihmisen kudoksiin ja vereen täysin 45 minuutissa ja sen pitoisuus on suurimmillaan 15-120 minuuttia kofeiinia sisältävän juoman nauttimisen jälkeen. Kofeiinipitoisuus puolittuu elimistössä noin neljässä tunnissa, ja poistuu yleisesti elimistöstä metaboloitumalla maksassa. Kofeiinin vaikutuksen pituus on lisäksi erilainen eri ihmisillä ja sen määrittää paljolti ihmisen geneettinen perimä.
