Kahvi on maailman suosituin nautintoaine, joka kietoo juojan pauloihinsa – niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Vaikka tavat ja ravitsemussuositukset ovat vuosikymmenten kuluessa muuttuneet, eikä lapsia enää totuteta kahviin pienestä pitäen, alkaa suuri osa aikuisikään ehtineistä ihmisistä silti jossain vaiheessa juomaan ainakin jonkin verran kahvia päivittäin. Kahvin sisältämän kofeiinin vuoksi tapa nappaa nopeasti otteeseensa, mutta toisaalta harva edes huomaa olevansa fyysisesti riippuvainen. Myös kahvittelun sosiaalinen puoli imaisee mukaansa, eikä tapaa tule sen koommin juuri kyseenalaistettua. Tyypillinen vieroitusoire kahvin jäätyä välistä on kova päänsärky ja voimakas väsymyksen tunne.
Suomalaisia pidetään erityisen innokkaina kahvinjuojina, vaikka itse kahvikulttuuri, ja esimerkiksi juoman eri tyylit ja vivahteet, ovat meillä edelleen melko lapsenkengissä. Suomessa ei ole tapana panostaa niinkään kahvin laatuun, vaan monille tärkeämpää tuntuu olevan itse tapa, ja sen tarjoamat sosiaaliset ulottuvuudet. Kahvipannu kerää yhteen pariskunnat, kuulumisia vaihtavat tuttavat, työporukat ja juhlaseurueen. Kahvin keittäminen on luonteva tapa asettua saman pöydän ääreen sosiaaliseen tilanteeseen, mikä saattaisi ilman mitään sivupuuhaa tuntua vaikealta ja epäluontevalta. Kahvikupissa lusikkaa pyöritellen, ja mahdollista kahvileipää mutustellen, huomiota saa jaettua pois keskustelukumppanista, jolloin tilanteessa oleminen helpottuu.
Mukavaa vapaa-ajan viettoa on myös sopia kahvikupin ääreen romanttiset treffit, tai vaikkapa ostoskierroksen jälkeinen tapaaminen ystävän kanssa. Samalla voi rauhoittua kertaamaan, mitä hienoja löytöjä laadukas ralph lauren tai muut keskustan suosikkiputiikit tällä kertaa oikein tarjosivatkaan. Ennen vanhaan yleinen tapa olivat kylpemisen jälkeiset saunakahvit, mutta nykyään sen ovat syrjäyttäneet erilaiset virvoitus- ja alkoholijuomat.
Kahvin historiaa
Kahvia valmistetaan paahtamalla ja jauhamalla kahvipensaan papuja, jonka jälkeen jauheesta uutetaan veden avulla kuumaa, voimakkaan tuoksuista juomaa. Kahvin historiasta kerrotaan monenlaisia tarinoita, mutta todennäköisimmin kahvin juuret juontavat 1200-luvun Arabiaan, missä opittiin kahvin paahtamisen taito. Eurooppaan kahvinjuonti levisi 1600-luvulla. Ja jo 1700-luvulla – aluksi muun muassa lääkkeeksi käytetty – kahvi oli asettunut tiiviiksi osaksi arkipäiväistä elämää kahviloineen ja kahvikutsuineen.
Suomessa kahvinjuonti yleistyi tavallisen kansan keskuudessa 1800-luvulla, ja sen jälkeen juoma on pysynyt sinnikkäästi suomalaisten kupeissa. Vaikka sitten korvikkeella jatkettuna, kuten sota-aikana yleisesti tapahtui kahvin ollessa kortilla. Kahvinjuojat jakautuvat eri koulukuntiin sen suhteen, miten kukakin mieluiten kahvinsa nauttii. Osa juo ehdottomasti aina mustaa kahvia, kun taas toiset lisäävät joukkoon maitoa tai sokeria, tai molempia. Vaikka eteläeurooppalaiset erikoiskahvit ovatkin rantautuneet Suomeen, ja yhä useammalla on kotonaan kahvikone, juodaan Suomessa kuitenkin edelleen ylivoimaisesti eniten tavallista keskipaahtoista suodatinkahvia.
Kahvin edut ja haitat
Kohtuudella nautittuna kahvista ei ole katsottu olevan haittaa. Kaikkien elimistö ei kahvia kuitenkaan siedä, jolloin oireina voi olla esimerkiksi närästystä tai muita vatsavaivoja, sekä sydämentykytystä. Joidenkin kriittisten arvioiden mukaan kahvin kofeiini vähitellen kertyy elimistöön, ja olisi yhteydessä moniin erilaisiin elintasosairauksiin, mutta tutkimukset eivät ainakaan toistaiseksi ole vahvistaneet tätä väitettä.
Kahvi sisältää runsaasti kofeiinia, jolla on merkittäviä piristäviä vaikutuksia. Niinpä suuri osa kahvinjuojista keittääkin kahvit ensitöikseen heti herättyään, koska kokee, ettei muuten ”saa silmiään auki”. Lisäksi kahvinjuonnilla on tutkitusti todettu olevan terveyttä edistäviä vaikutuksia, sillä sen on huomattu suojaavan esimerkiksi Alzheimerin ja Parkinsonin taudeilta. Kahvista voi siis nauttia hyvillä mielin entiseen tapaan, mikäli se ei tunnu aiheuttavan ikäviä tuntemuksia elimistössä.
